”En koe, että olen jäänyt yksin”

Kolmekymmentä vuotta sitten silmälääkäri kertoi Sinikka Nurkalle, 97, uutisen, jota hän ei voinut millään uskoa todeksi: 

– Sinulla on geenivirhe, sinusta tulee sokea. Emme kuitenkaan voi tietää, milloin se tapahtuu. 

Sinikan näkökyky hiipui hitaasti vuodesta toiseen, mutta lopullisesti hän sokeutui vasta 90 vuotta täytettyään. Paljon Sinikka ehti nähdä silmillään. Nyt hän näkee sydämellään: 

”En koe, että olen jäänyt yksin, vaikka poikanikin kuoli kolme vuotta sitten. Minulla on iso elämänkaipuu, paljon ajateltavaa ja muisteltavaa. ”

Muistoissaan Sinikka palaa usein lapsuutensa maisemiin Vaalimaa-joen varrelle Miehikkälään, josta perhe sai pienen maatilkun viljeltäväkseen. 

”Meitä oli isä, äiti ja seitsemän lasta. Isä uurasti tilalla ja kävi metsätöissä tienaamassa lisäleipää perheelle. Äiti hoiti karjaa ja lapsia. Leipää ja voita oli aina pöydässä, mutta kaikesta muusta oli pulaa.”

Sinikka oli kymmenvuotias, kun talvisota alkoi. Perhe joutui lähtemään evakkoon kolme kertaa sotavuosina. Maailmalle Sinikka lähti 16-vuotiaana, pelkät vaihtovaatteet kassissaan. 

”Ensin olin piikana kauppiasperheessä Haminassa ja myöhemmin diplomaattiperheessä Helsingissä.”

Sinikka meni naimisiin 25-vuotiaana ja aloitti työt offsetpainajana Suomen Setelipainossa, jossa hän työskenteli eläkkeelle saakka. 

Sinikka asuu edelleen omassa kodissaan Itä-Helsingissä. Henkilökohtainen avustaja auttaa häntä kotiaskareissa ja kauppareissuilla. Näkövammaisyhteisö on Sinikalle tärkeä. Hän on ollut monilla kuntoutusjaksoilla Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksessa, viimeksi noin vuosi sitten. 

Minun näköinen elämä-puhelinringit ovat minun päivieni kohokohtia. Siellä saan jakaa iloja ja suruja toisten näkövammaisten kanssa, nyt kun jalat eivät tapahtumiin ja tilaisuuksiin enää kanna.”

Näkövammaisten liiton puhelintyö tavoittaa jokaisen näkövammaisen asuinpaikasta riippumatta. Puhelinringit ovat monille osallistujille, kuten Sinikalle, hyvin tärkeitä.

Lahjoituksellasi olet mukana mahdollistamassa tukea Sinikalle ja hänen näkövammaisille ystävilleen.