Syöpä vei näön – elämä lähti nollasta

Loimaalainen Ilkka Lempinen, 78, sairastui syöpään ja menetti valtaosan näöstään: “Kaksikymmentä vuotta sitten aivoistani löydettiin syöpäkasvain, jonka sisälle olivat näköhermot jääneet. Syöpäleikkauksessa menetin kertaheitolla 60 prosenttia näöstäni.”

Alun shokkivaiheessa Ilkka vietti Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksessa kaksi viikkoa sopeutumassa elämään näkövamman kanssa. “Elämä lähti nollasta. Onneksi ammattilaiset tulivat hätiin. Sain nopeasti elämän syrjästä taas kiinni.”

.

Näkö on heikentynyt tasaisesti alun kertarysäyksen jälkeen, ja nyt näkökyvystä on jäljellä enää kuusi prosenttia. “Jos vaimolla on hämärässä huoneessa tummat vaatteet yllään, en erota hänen hahmoaan. Ääni vain kuuluu. Kokonaan pimeäksi tässä matkataan, niin se vaan on.”

Vanhempien maatilalla opitut kädentaidot ovat kulkeneet mukana koko elämän. Aikuisena Ilkka teki töitä sekatyömiehenä, laitosmiehenä ja muurarina – kunnes näön heikennyttyä kaakelit alkoivat mennä vinoon ja oli pakko jäädä sairauseläkkeelle. Sen jälkeen Iiris-keskuksessa avautui uusi suunta käsityöammatin parissa.

“Olen tehnyt tuhansia ja taas tuhansia koreja, harjoja, patasutia ja rottinkitöitä. Vielä nykyäänkin värkkään hyvinkin kahdeksansataa patasutia vuodessa. Ja siihen vielä jonkin verran harjoja ja muita päälle.”

Arkea helpottavat myös liikkumisen apuvälineet ja yhteisön tuki. “Varsinais-Suomen alueyhdistykseltä sain jopa tandempyörän, jolla huristelemme kauppareissut avustajani kanssa.” Ilkka sanoo olevansa onnellinen voidessaan asua edelleen kotona: “Ilman Näkövammaisten liitolta saamaani tukea se ei olisi mahdollista.”

Vuosien varrella apu on ollut muutakin kuin taitoja – myös neuvontaa, oikeuksienvalvontaa ja rinnalla kulkemista.

“En tiedä, miten olisin selvinnyt kaikesta eteen tulleesta paperisodasta ilman oikeuksienvalvonnan väkeä. Liiton työelämäasiantuntijoilta taas olen saanut ratkaisevan avun työelämään liittyvissä asioissa.”