”Sokeutuminen vei minulta toivon ja sairastuin vakavaan masennukseen. Maailmani pimeni ja kaikki valo hävisi elämästäni.”

Elena, 40, Helsinki

Minun tarinani alkaa Iranista, jonne vanhempani olivat muuttaneet työn perässä Afganistanista kaksi vuotta ennen syntymääni. Meitä oli isä, äiti, neljä tytärtä ja yksi poika. Isä teki töitä suurlähetystön autonkuljettajana ja äiti huolehti meistä lapsista kotona. Elämä oli turvallista ja tavallista. 

Kaikki kuitenkin muuttui, kun isä kuoli vain 45-vuotiaana. Hän oli meille kaikille hyvin tärkeä. Veljeni ei enää asunut meidän kanssamme, ja Iranissa elämästä tulee vaikeaa, jos perheessä ei ole miestä. Ahdinkoamme lisäsi se, että olimme afganistanilaisia vieraassa maassa. 

.

Tulimme Suomeen kesäkuussa vuonna 2006. Olin silloin 19-vuotias. Alkuun asuimme Savonlinnassa, joka oli niin ihanan pieni ja hiljainen verrattuna ruuhkaiseen ja pölyiseen suurkaupunkiimme Iranissa. Muistan, kuinka ihmettelin Suomen luonnon kauneutta, metsiä ja järviä. Silloin, kun vielä näin.

Oikea nimeni on Moshgan, mutta täällä otin käyttööni suomalaisille helpommin lausuttavan nimen Elena. 

Pian kaikki muuttui jälleen. Olen sairastanut lapsesta saakka vaikeaa diabetesta, jota ei Iranissa hoidettu kunnolla. Oireet pahenivat ja minulla meni lyhyessä ajassa näkö molemmista silmistä. Maailma pimeni, enkä enää nähnyt uuden kotimaani kauneutta. 

Elin neljän seinän sisällä kahdeksan vuotta. En halunnut tavata ketään, en lähteä ulos, en tehdä yhtään mitään. Näkövammaisten liiton sopeutumisvalmennus- ja kuntoutusjaksoilla kävin ainoastaan äidin vuoksi. 

Elämäni muuttui kolmannen kerran, kun täytin 30 vuotta. Sanoin silloin äidilleni, että nyt minä olen vanha, nyt voin mennä ulos. Halusin palata takaisin elämään. Opiskelin suomen kielen ja valmistuin artesaaniksi. Opettelin monia näkövammaistaitoja ja opin liikkumaan valkoisen kepin kanssa. Sain ystäviä ja ymmärsin, etten ole yksin.

Olen käynyt työtoiminnassa Iiris-keskuksessa Iiris Prossa* kolmen vuoden ajan, kolmena päivänä viikossa. Olen tyytyväinen elämääni, siihen kaikkeen hyvään, mitä minulla on.

Uudessa elämässäni minulla on ollut monta enkeliä matkassani.

Elena

* Iiris Pro -työkeskus tarjoaa erilaisia tuetun työllistymisen jaksoja työttömille, osatyökykyisille ja vammaisille henkilöille. Työkeskuksessa työskentelee vuosittain noin 300 eri taustoista ja elämäntilanteista tulevaa henkilöä.