”Elämäni ei ole ohi, elämä jatkuu. Se vaan muuttaa muotoaan”
Sen piti olla aivan tavallinen elokuinen päivä Antti Penttilän elämässä. Yhtäkkiä maailma hänen ympärillään peittyi sumuun.
– Olin opettamassa tietotekniikkaa luokassani ja juuri heijastanut seinälle Powerpoint-esityksen, jota en yhtäkkiä nähnytkään. Osasin heti pelätä pahinta, sillä samankaltaista oli tapahtunut aiemmin kesällä. Mutta ei näin rajulla tavalla.
Lääkärin vastaanotolla pelko sai vahvistuksensa. Silmänpohjan rappeuma oli edennyt harvinaisen nopeasti. Tarkan näkemisen alue oli tuhoutunut pahoin ja tällä kertaa lopullisesti.
Kotiin päästyään Antti meni vessaan ja oksensi. Näkökyvyn menettäminen tuntui maailmanlopulta. Vessasta tultuaan Antti kuitenkin rauhoittui nopeasti ja teki päätöksen, joka on pitänyt jo kolmentoista vuoden ajan: Elämäni ei ole ohi. Se vain muuttaa muotoaan.
Välttävä liikkumisnäkö Antille jäi. Hän näkee näkökentän ulkoreunoilla sen verran, ettei hän käytä valkoista keppiä ulkona liikkuessaan. Sisätiloissa keppi on käytössä tarpeen mukaan.
– Kadulla pääni pyörii kuin propelli, kun ohjaan kulkuani eteenpäin. Keskustellessani ihmisten kanssa katson heistä puoli metriä ohi, jotta näen heidän kasvonsa.
Antti on tiiviisti mukana niin Näkövammaisten liiton valtakunnallisessa kuin Heinolan jäsenyhdistyksen paikallisessa toiminnassa. Hän toimii muun muassa vapaaehtoisavustajana sokeille ystävilleen sekä koollekutsujana vertaistukea antavissa puhelinringeissämme.
– Näkövammaisten liiton sopeutumisvalmennus, kuntoutus ja vertaistuki olivat minulle ratkaisevan tärkeitä alkuvaiheessa. Nykyään selviytymiseni on eniten sitä, että saan itse auttaa toisia näkövammaisia selviytymään. Ystävyys on parasta terapiaa.
– Olen ollut laiturilla äänimajakkana parhaimmillaan kuudelle sokealle. Huutojeni ohjaamina sokeat voivat uida turvallisesti ja pääsevät takaisin laiturille ja saunan lämpöön.
Lahjoituksellasi Näkövammaisten liitto ja sen jäsenyhdistykset voivat järjestää kerhotoimintaa, kursseja, retkiä ja tapahtumia kaikenikäisille näkövammaisille. Niin ettei yksikään näkövammainen jäisi yksin, vaan jokaisella olisi ympärillään saman kokeneita ystäviä.
Suomessa on yli 55 000 heikkonäköistä ja sokeaa henkilöä. Yhdessä voimme tukea heidän arkeaan ja elämäänsä kaikissa heidän elämänvaiheissaan.