– Lainsäädäntö on murroksessa ja se vaikuttaa palveluihin. Kyllä monia huolestuttaa: ajatus siitä, miten minulle tai läheisilleni käy.
Annika Tyynysniemi seisoo Jyväskylän kävelykadulla ja huokaa.
Tyynysniemi on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija. Hänellä on kymmenkunta kollegaa eri puolilla Suomea. Heidän tukenaan työskentelevät myös sosiaaliturvapäällikkö ja juristi. Työ on tärkeää ja kiireistä – vuosittain apua saa yli 2 000 näkövammaista.
Tyynysniemen työalueena on Keski-Suomi, ja lisäksi hän vastaa valtakunnallisesti näkövammaisten lasten asioista. Kalenteri täyttyy tapaamisista ja yhteydenotoista. Näkövammaisten liitto on poikkeus monien järjestöjen joukossa, sillä se on pitänyt kiinni siitä, että työntekijät ovat edelleen aidosti kohdattavissa.
– Me saamme asiakkailtamme hyvää palautetta siitä, että olemme oikeasti läsnä. Yhteydet toimivat, mutta kasvokkain tapaaminen koetaan edelleen tärkeäksi.
Näkövammaisten liiton tarjoama palvelu on maksutonta ja toimii matalan kynnyksen periaatteella.
– Ensin ryhdymme selvittämään ihmisen yksilöllisen näkötilanteen pohjalta, millaisiin palveluihin hänellä voisi olla oikeus ja mitkä palvelut voisivat olla hyödyllisiä.
Näkövammaisten palvelut ovat hajallaan eri tahoilla: hyvinvointialueilla, kunnissa, Kelassa ja yksityisellä sektorilla. Palveluiden siirtyminen yhä enemmän verkkoon on aiheuttanut ongelmia erityisesti ikäihmisille.
– Kun palveluista ei saa tietoa, jää helposti niiden ulkopuolelle.
Väestön ikääntyessä myös näkövammaisten määrä kasvaa, ja Näkövammaisten liiton tarjoaman tuen merkitys korostuu entisestään. Samalla järjestöjen rahoitusta leikataan jopa kolmanneksella.
– Meidän työmme lähtee aina siitä, että ihminen, jolla on näkövamma, voi elää omannäköistä ja itsenäistä elämää. Tälle työlle on tarve ja tietenkin toivomme, että se voi jatkua.
Näkövammaisten liitto pyrkii paikkaamaan vähenevää valtionrahoitusta varainhankinnalla. Jokainen lahjoitus auttaa meitä tukemaan näkövammaisia ja heidän läheisiään – nyt enemmän kuin koskaan.